Fuusio keittiös

Fuusio, se on ydinreaktio. Ja mun keittiös näyttää useest kokkaamisen jälkee sille et ydinreaktio siäl on tapahtunnu, ihan justiisa. Miä harrastin olevinaa fuusiokeittiöö, ja tein tortilloi intialaisil täytteil. Päätäyte oli kukkakaalicurry, täs ohje.

Yks kukkakaali (tai pual, sevverran mitä sit pilkottuun sun paistinpannulle mahtuu)
Pari sipulii
Valkosipulinkynsii, sopivast
Yks tomaatti ja tomaattipyrettä semmoin piän purkilliin
Desi ruakajukurttii, semmost jäykkää tavaraa
Kouralliin manteleit
Ruakalusikalliin unikonsiämmenii
Raastettuu tuaretta inkiväärii
Mausteit: korianterii, kurkumaa, jeeraa, chilii (tuaretta jos on)
Vettä, tarpeen mukaa

Ekaks laitetaa mantelit kuivalle pannulle paahtumaa, sillee et ne tulee vähä ruskeiks. Sit ne murskataa jauheeks, tehosekottimes tai vaikka morttelis ja laitetaa unikonsiämmenet sekaa. Laitetaa sivuu oottamaa. Sit tehää valkosipulist, chilist ja inkiväärist kans mössöö keskenää, ja laitetaa sekii sivuu oottelemaa. Sen jälkee pikotaa sipulit ja laitetaa ne pannulle, kuullotetaa. Heitetää sekaa valkosipuli-inkivääri-chilitahna ja tomaatti kuutioitun, ja tomaattipyre ja mausteet. Sekotellaa ja annetaa vähä muhii.
Laitetaa jukurtti sekaa, ja kukkakaalinpalat. Vettä laitetaa sillee vähä, et kukkakaali siin vedes/vesihöyrys voi kypsyy, kannen alla. Kun tää on tällee viis minuuttii muhinnu, lisätää pannulle se manteli-unikonsiämmenjauhe ja keitellää kannen alla viäl kymmenen minuuttii. Ei haittaa vaik keittäis kauemminkii, mut kannattaa seurata ettei mee liian kuivaks. Vettä voi tiätty lisäillä jos meinaa loppuu. Sualaaki saa laittaa jos on muuten tuimaa.

Nii, miähän laitoin tot tortillojen välii, ja lisäks niis oli ite tehtyy hummust, salaattii, itui, marinoitui punasipuleit, ja paksust jukurtist ja jostaa mausteist värkätty kastike. Tää oli ihan hyvää.

Mökil

Myä käytii viikonloppun mökil. Siäl on ain kaikenlaist mukavaa puuhasteltavaa. Nyt myä jatkettii yhtä projektii joka onkii ollu kesken viimmekesäst saakka. Sit on kesäl jo raaputettu ja läärätty maalinpoistoaineen kaa ja siit muutes tulikii miälee. Maalinpoistoainetta kannattaa käyttää pitkähiaset ja pitkäpunttiset vaatteet pääl, vaikkois miten kuuma hellepäivä.

Arvaa mikä tää on (sori epäterävyys, mutku marraskuus on sisätilois mökil aika hämärää)

 

Vanhahaa tää on ja oli aika kuppases kunnos, mut täst tulee viäl ihan hiano. Nyt myä pestii maalinpoiston jättämät pölyt ja muut töhnät pois, pohjan kolosis oli esimerkiks oljenpätkii ja jotaa kuivaneen hevosenlannan tapast. Sit tää vahattii värittömäl vahal nii et se saa jäähä tommoseks kulahtaneen (eli hianon!!) näköseks.

 

Toisee päähä laitettii uusii tukipuit ja pohja viäl puuttuu. Ja patja, ja siihen kiva päälliin, ja iso kasa tyynyi! 

Miä tein mökil myäs ekaa kertaa tälläst klassikkoo:

Tarte Tatin

Taikinaa:

2 1/2 dl vehnäjauhoi
1 tl sokerii
Ripaus sualaa
75 g voita
1/2 dl vettä

Täytteesee:

5 mahollisimman kirpeetä omenaa
75 g voita
3/4 dl sokerii
ripaus kanelii

Tee ekaks taikina. Jauhot ja sokeri kulhoo. Voi sekaa.  Nypitää aineet sorminee ryynimäiseks seokseks. Lisätää vesi ja sekotetaa. Taikina laitetaa jääkaappii lepäilemää.

Sit kuaritaa omenat, poistetaa siämenkodat. Pilkotaa omenat, saa olla isompii lohkoi ja piänempii palasii.

Otetaa piän valurautapannu, (halkasija parikyt senttii, jos sullon isompi pannu ni tarviit isomman taikinankii, esimerkiks kaksinkertasen), missä on joko irrotettava kahva tai sit sellain rautakahva mikä kestää uunin. Laitetaa pannulle täytteen voi ja sokeri. Pannu levylle, levy piänelle ja sekotellaa, annetaa porista niin kauan et siit tulee vähä semmosen vaaleen kinuskin värist. Siis oikeen vaaleenruskeeta, vaaleen beigee tavallaa.

Sit otetaa pannu levylt vähäks aikaa, ja laitetaa omenat siihen tiiviist viärekkäin, isot palat eka ja paikataa piänil paloil väleihi jäävät koloset. Pannu laitetaa takas hellalle ja annetaa porista piänel lämmöl vartti. Voi-sokerimöhnä muuttuu ruskeeks ja kuplii omppupalasten välis ja kämpän valtaa himottava haju.

Pannu otetaa levylt. Ripotellaa omppujen päälle vähä kanelii. Otetaa se taikina jääkaapist lepäämäst ja kaulitaa siit vähä sit valurautapannuu isompi lätty, esimerkiks leivinpaperin päällä. Kipataa lätty pannun päälle ja tungetaa lätyn reunat pannun sisäpualelle, omenahässäkän ja pannunreunan välii. Pistellää pari reikää haarukal. Paistetaa uunis 200 astees pualisen tuntii. 

Kun torttu on valmist, sen annetaa vetäytyy kymmenen minuuttii ja sit irrotellaa veittel taikinanreunat pannunreunoist, laitetaa lautanen pannun päälle nurinpäin ja keikautetaa ympäri. Vau! Vaniljajätskii! Tai Ikean vaniljakastiketta niinku täs, proosallisest.

Ruokalaput.

Ruokalaput lapselle vahakankaasta ja kanttinauhasta.

Pari paitaa ja puntit.

No nyt on taas ommeltu. Miä tein viikonloppuun itellein tälläsen kasaripaian. Löyty Eurokankaast pala niin siit sit surautin saumuril. Sit miä laitoin resoorit farkun puntteihin kun ne farkut ol vähä tylsät. Nyt ne on taas kivemmat. Sit miä laitoin tollasest pitsikankaasta hihat tollasee vanhaa villapaitaa. Se on jotenkii kauhtunnu ja nuhjusen oloin toi villapaita niin miä aattelin et jos täl sais siihen vähä lisää elin-ikää. Miä otin sellasest Pitsikirjast siihen vähän mallia ja ompelin uusiks käytännös kaik saumat. Olihan se sellaist palapelii mut kyl se siit sit kuitenkii taas villapaiaks tuli.

kutistemuovii.

Miä tein kutistemuovist tälläset kyltit ja korvikset. Tää ol iha hauskaa. Miä muistan lapseen et oon piirtänny Aku Ankan kuvii kutistemuoville ja tehny niit sit avaimenperii. Noi korvikset on hauskat mut en miä oikee tiiä noist kylteist. No, kohan ny joku o!